28. maaliskuuta 2015

Koh Phayam, Thaimaa

Sitä ehtii jo välillä haaveilla kesästä ja siitä auringosta... Sit joko vilkaisee ulos tai astuu ovesta muka lämpimään auringonpaisteeseen. Oon lievittäny kesäkaipuuta lomakuvilla ja jos sitä viimeinkin saisi jaettua aurinkoa myös tänne.

Vietettiin suunnilleen puolet meidän Thaimaan reissusta rentoutuen hiekkarannoilla. Kohdetta mietittiin aika pitkään ja Mika oli jo aiemmin kierrellyt vähän saarelta toiselle eikä meidän toivomaa rauhaa ollut tuntunut löytyvän mistään. Päädyttiin Koh Phayamille, jota oli netissä kuvailtu rauhalliseksi hippiparatiisiksi. Kohteeseen matkustettiin Bangkokista vip-yöbussilla, josta tosiaan löytyi leveät makuuasentoon taittuvat penkit sekä omat kosketusnäytöt. Noin 9 tunnin matka taittui siis varsin miellyttävissä merkeissä.

Ja hyvin lähelle paratiisia päästiinkin! Vesi oli ihanan turkoosia, pienellä saarella ei ollut lainkaan autoja, turisteja oli sopivasti ja miellyttävää majoitusta löytyi myös meille pihistelijöille. Me ei tosin oltu saarella high seasonin aikaan eli väkeä oli nyt tietysti vähemmän ja saarella oli kaiken aikaa kiva tunnelma. Shoppailumahdollisuuksia ei juuri ole, sähköä on monessa paikassa saatavilla vain muutama tunti vuorokaudessa, hyvää ruokaa löytyy kaikkialta (joskin jäi Bangkokille ruuassa kakkoseksi) ja joka puolella on rauhallisia hiekkarantoja.



Me vuokrattiin heti saarelle saavuttuamme koko viikon ajaksi mopo, sillä haluuttiin päästä tutustumaan saaren joka kolkkaan ja välttyä mopotaksikyydeiltä, sillä oma menopeli oli varsin edullinen. Meillä oli myös tapana vaihtaa melko usein majoitusta, joten rinkkojen siirtely oli omalla mopolla huomattavasti helpompaa.

Meinasin sanoa, että loma tuli lähinnä vietettyä rannalla, mutta ääh. Ei me siellä auringossa viihdytty kuin muutama tunti kerrallaan, sillä auringonotto on edelleen tylsää ja se kuumuus oli välillä sietämätöntä. Suurin osa ajasta taisi mennä todellisuudessa syömiseen tai ainakin seuraavan ruokalajin miettimiseen. Erityisesti Mikalla tuntui välillä olevan suuria vaikeuksia päättää mitä nyt syötäisiin, sillä valikoimaa on liikaa ja kaikki on hyvää. Itse olisin voinut vaikka elää hedelmillä sekä niistä tehdyillä juomilla.

Aika menetti saarella täysin merkityksensä. Sitä heräsi totuttuun tapaan melko aikaisin ja koko päivä tuli oikeastaan rytmitettyä lähinnä ruokailuilla eli vatsa kertoi suunnilleen mitä kello on. Välillä toki piti tarkistaa mitä päivää eletään ja miten kaukana kotiinpaluu häämöttää. Tänne olisi vain halunnut jäädä elämään oikeasti vailla kelloa ja kalenteria


Välillä rentoilu on jopa mulle liikaa ja kaipasi vähän vaihtelua, joten tuli lueskeltua riippumatossa, kierreltyä kauniissa maisemissa ja löydettiin koirapentuja keskeltä pusikkoa ja näitä vauveleita käytiin sitten päivittäin moikkaamassa ja hellimässä. Kyllä siinä oli aika kova surku kun viimeisenä päivänä pakattiin kimpsut ja kampsut aikeena lähteä saarelta ja nää karvapallerot jäi tien sivuun tuijottaan. 

Käytiin yhtenä iltana myös rantabileissä, sillä meidän juhlinta reissun aikana oli varsin vähäistä. Halpa kalja oli hyvää ja kivahan se oli pitkästä aikaa kuulla vähän elektronista tanssimusiikkia, vaikka osanottajamäärä oli hieman vähäinen. Tää oli tosiaan saari, jossa ei sen ihmeemmin biletetä ja väki on ehkä vähän vanhempaa, mutta kuulemma toiselta päärannalta olisi löytynyt enemmän hippimaun mukaista menoa reggaen säestyksellä. Meille riitti yksi juhlailta, sillä tarkoituksenahan oli oikeastaan nauttia toisistamme ja ihanasta lomaympäristöstä.

17. maaliskuuta 2015

Lomakuvat kuvakirjaksi

Lomakuvia kertyi hirvittävä määrä ja monet ovat halunneet niitä ihailla. Yhteistyöni Photoboxin kanssa tekee kuvien esittelystä helpompaa, sillä pääsin kokoamaan kuvakirjan aivan omien mieltymysten mukaan.

PhotoBox on Euroopan johtava digitaalivalokuvien säilytys- ja kehityspalvelu, jolla on yli 30 miljoonaa jäsentä. He lupaavat tarjota asiakkailleen korkealaatuista valokuvakehitystä sekä laajan valikoiman yksilöllisiä lahjaideoita. Lisäksi heillä on nopeat toimitusajat ja  kilpailukykyiset hinnat. Reipas ja toimiva asiakaspalvelu tekevät  asioinnista helppoa ja miellyttävää eli suuri kiitos minua avustaneelle Marjolle.


Tilaamani kuvakirja on mallia Luxus S eli 22 x 22 cm neliönmallinen kirja, jossa on kovat kannet ja 32 sivua. Photoboxin suosituimpia tuotteita ovat Luxus M sekä Portrait A4, mutta kaipasin pientä siistiä peruskirjaa, vaikka valikoiman laajuus pisti harkitsemaan kirjaa jos toistakin.

Kirjan luominen oli todella helppoa, joskaan ei kovin nopeaa ainakaan omalla kohdallani, sillä kulutin kuvien valintaan ja asetteluun useita tunteja. Lopputulos oli kuitenkin sen pienen vaivan arvoinen, sillä nyt mulla on valmiina kaunis laadukas kirja, joka säilyy muistona mun ja Mikan ensimmäisestä yhteisestä lomasta. Innostuin tästä projektista niin paljon, että suunnittelin jo teettäväni kuvakirjat tulevista reissuistamme ja kaikista muista yhteisistä kuvistamme, joten kohta hyllyä varmaan koristaa kokonainen kirjasarja.



Yhteistyöstämme pääsevät hyötymään myös muut eli Photobox tarjoaa blogini lukijoille valitsemastanne kuvakirjasta 70% alennuksen!

Alennuskoodi: CARITA

Tarjousehdot: Alennus on voimassa ensimmäisen tilauksen yhteydessä ja koskee vain uusia asiakkaita. Tarjoukseen kuuluvat kaikki muut paitsi premium-, mini- tai compact-kirjat. Toimituskulut peritään normaalisti tilauksen yhteydessä. Tarjous voimassa 30.4. saakka.

http://www.photobox.fi/?channel=1416&utm_source=External&utm_medium=Social&utm_campaign=blog_Luxuskirja&utm_content=blog

9. maaliskuuta 2015

Thaimaan asut ja shoppailut

Moni on varmaan jo kyllästynyt mun matkapostauksiin, joita on muuten vieläkin jäljellä, mutta odottanut silti sitä kuuluisaa ostospostausta. Tässä on pakko olla jotain erityistä, koska itsekin tykkään lukea juuri niistä ulkomailla tehdyistä hankinnoista ja tuntea pientä mäkin haluun-kateutta. Suurta kateutta teidän ei onneksi tarvi edes tuntea, sillä pitäydyin maltillisessa shoppailussa, vaikka kotoa lähteissä vielä ajattelin, että kotiin ei tuoda muuta kuin korkeintaan muutama uusi paita. Yeah right.

Lähdin matkaan hyvin kevyin kantamuksin, sillä mulla on aina ollut paha tapa pakata ihan liikaa ja kaikkea turhaa mukaan. Päätin karsia tavaran nyt todella vähiin ja tarpeen tullen sitten ostaa reissusta. Mulla oli lainassa Mikan vanha rinkka, joka veti sisäänsä pyyhkeen, kahdet shortsit, yhden mekon, kaksi toppia, bikinit, alusvaatteet, kosmetiikkapussin ja lenkkarit. Lähteissä mulla oli yllä viskoosihousut, toppi, neuletakki, tuulitakki ja converset.

Lomalook oli siis varsin yllätyksetön ja välillä häpesin rähjäistä olemusta. Erityisesti Bangkokissa, jossa ihmiset ovat hyvin siistejä ja laittautuneita, tuli tuijoteltua omia harmaantuvia consseja ja polvista pussittavia housuja. Muutenkin Bangkokissa yritti kiinnittää huomiota sen verran pukeutumiseensa, että edes 3/4 kropasta olisi ollu peitossa ja voin kertoa, että jo paljaat olkapäät keräsivät katseita. Biitsillä kuljettiinkin jo sitten huomattavasti vähemmässä vaatetuksessa.


Vaikka tarkoitus oli shoppailla vasta loman päätteeksi Chatuchakilla, tarttui matkalla jo käteen toppi jos toinenkin. Aloitin hankkimalla ensimmäisenä tuliaiset, joista saatoin ottaa hieman stressia, sillä halusin niiden sopivan saajilleen. Chatuchakilla osasin viimeinkin hellittää ja tehdä myös itselle pieniä hankintoja. Kieltämättä hyvin edulliset hinnat pistivät pään käymään hieman ylikierroksilla, mutta koska mun pakko ostaa kun halvalla saa-shoppailuongelmat ovat historiaa, riitti katselu ja hipelöinti.

Viikonloppumarkkinoiden lisäksi kävimme pyörimässä Patpongilla, Khaosan Roadilla, Siam Squaren ostoskujilla, MBK ja muissa ostoskeskuksissa sekä ihan Bangkokin kaduilla. Turisteille suunnatuissa paikoissa hinnat kapusivat naurettavan kalliiksi eli vertailun vuoksi vaikka Chatuchka ja Patpong, joissa ensimmäisessä selfiekeppi maksoi reilun euron ja toisessa reilun kahdeksan euroa...


Melko tavallinen ostos taitaa olla nää perustopit, joita raahataan paljon myös tuliaisiksi. Mulle esitettiin toive näistä topeista tietyissä väreissä ja yritin etsiä myös erilaisia printtejä ja onneksi löytyi myös muutama omaan makuun sopiva. Alimpana näkyviin numeropaitoihin ihastuin hirveästi ja kaduin loppureisuun jokaisena päivänä, etten ostanut näitä enemmänkin. Vaikka hengittävyys oli huono, oli värivalikoimaa hirveästi ja niin mukavia päällä! Jopa Mika ihastui mun paitaan niin, että kävi ostamassa itselleen tiimipaidan. Ollaan kohta saavutettu piste, jolloin kuljetaan kaupungilla mätsäävissä paidoissa. Näillä kaikilla vaatteilla hintaa oli yleensä 80-100baht eli suunnilleen 2-3€.

Alla näkyviä bikineitä kärkyin monessa mestassa ja vertailin hintoja ja arvatkaa harmittiko kun ovat skidisti liian pienet kupeista. No katsotaan onko silti käyttöä vai ripustanko vaikka seinälle koristeeksi. Vyö ja lasit tuli ehkä ostettua enemmänkin sen halvan hinnan vuoksi, vaikka tietysti kaikilla näillä on käyttöäkin. Värit on mulle luotuja ja odottaa jo kesän festareita, jolloin ainakin pääsee näihin sonnustautumaan. Vyöllä taisi olla hintaa euro, bikinit ehkä seitsemän euroa, alemmat lasit euron ja ylimmät reilu pari euroa.

5. maaliskuuta 2015

Khao Yai kansallispuisto, Thaimaa

Reissun toinen osio vietettiin hieman pohjoisemmissa maisemissa eli suunnattiin Khao Yai kansallispuistoon. Meillä on joku pieni intohimo luontodokkareita kohtaan, joten oli siistiä vaihtaa Netflixin puhki katsotut dokkarit ihka oikeiden eläimien bongailuun.

Majoituttiin muutamaksi yöksi Pakchonilla sijaitsemaan Bobby's Apartments & Jungle Tours, joka siis tosiaan myös järjesti retkemme lähellä sijaitsevaan kansallispuistoon. Jos näillä suunnilla liikutte niin voin lämpimästi suositella, sillä majoitus oli edullinen ja huone todella viihtyisä. Ehkä parhaita majoituksia koko reissun aikana eikä paikan ruuissakaan ollut valittamista... Haikein mielin muistelen yhä friteerattuja katkarapuja, mustekalaa ja sipulia...


Varattiin tosiaan puolikkaan ja kokonaisen päivän retket, sillä haluttiin päästä näkeen maisemia mahdollisimman paljon. Näinä päivinä tuli käveltyä aivan hirveästi ja mun herkät varpaat huusi arpoa ja laastareita, mutta näistä huolimatta olin niin onnellinen. Väsymys ei tuntunut juuri lainkaan, sillä kaikkialla oli katseltavaa ja halusi vain tarkkailla ympäristöä, että jos sitä bongaisi ihan mitä tahansa eläimiä. 

Yksi reissun kohokohdista oli varmasti luola, josta auringonlaskun aikaan lensi ulos yli 3 miljoona lepakkoa. Ne muodosti taivaalle pitkän mustan letkan, jota tuijotti ja mietti, että eikö noi koskaan lopu. Lisäksi pulahdimme aivan uskomattoman kirkkaassa lähteessä, jonka voitte vaan kuvitella tehneen hyvää mun auringon polttamille hartioille. 

Mulle näkemämme vesiputokset olivat hyvin jännittäviä, vaikka näky olisi kuulemma ollut paljon vaikuttavampi sadekauden aikana. Lisäksi löysimme viidakosta krokotiilin. Kelatkaa oikee luonnossa elävä villi krotiili, joka pisti vähän ehkä jännittämään varsinkin kun hetken olin aivan varma, että se syö kameran kanssa pelleilevän Mikan.


Tälläinen luonnon keskellä hiljentyminen teki hyvää Bangkokin ja ehkä pienen kulttuurishokin jälkeen. Sitä tunsi rentoutuvansa totaalisesti ja lopulta aikakin menetti merkityksensä eli aina ei tienny mitä päivää eletään ja ystäviäkin tuli häiriköityä epäsopiviin kellonaikoihin. Rentoilu ja löllöily jatkui myös seuraavassa kohteesssa, jonne oli kuitenkin kiva lähteä parantelemaan auringonpolttamia sekä kipeitä jalkoja. Puhumattakaan rumista rusketusrajoista...

2. maaliskuuta 2015

WinterWonderland ja muut humputukset

No eihän se kotiinpaluu olisi ollut mitään ilman bileitä, aikataulusuunnitteluja ja sitä perinteistä vaatekriisiä. Viikko sitten festarivuosi avattiin WinterWonterlandillä, jonne onnekkaana voitin liput myös kaverille, joten meitä oli lauma tuttuja ja vähemmän tuttua jengiä.

Mulla ei sit loppujenlopuks ollut muita odotuksia kuin viettää laatuaikaa ihmisten kanssa, joita ei hui muutamaan viikkoon ollut nähnyt. Esiintyjäkattaus oli ihan jees eli oli nimiä, jotka oli kiva päästä näkemään, mutta mitään ehdottoman tärkeitä keikkoja ei ollut. Päälavalla tuli hyvin vietettyä aikaa ja nostetaan esiin vaikka sellaiset nimet kuin Andrew Rayel, R3HAD, Laidback Luke ja Sander Van Doorn, jotka tanssittivat ja saivat jopa mun darranaaman vääntymään hymyyn. Mark Knight ja Hot Since 82 olivat vähän laimeita tai sitten vika oli vain mussa, sillä tutut ja tuntemattomat olivat kyllä fiiliksissä.


perjantaina asu
toppi thaimaa | farkut dr.denim | conssit fb-kirppis | lasit thaimaa | korut ebay & h&m

lauantain asu
t-paita fb-kirppis | shortsit h&m / kirppis | sukkikset ebay | conssit fb-kirppis| lasit thaimaa


Tapahtumahan oli ikärajaton ja tästä käytiin netissäkin aika kiivasta keskustelua. Mulla itsellä ei ollut asian kanssa ongelmaa, sillä viime vuoden Weekendit sujuivat nätisti ja en yleensä jaksa ottaa ainakaan ennakkoon stressiä tollasista kun enhän mä kuitenkaan asialle voi mitään. Monelle tämä ikärajattomuus tuntui olevan kuitenkin ongelma, mutta jälleen kerran tekee mieli sanoa, että lopettakaa ruikutus ja nauttikaa. Perjantaina alaikäisiä ei näkynyt juuri lainkaan ja lauantainakin vain hyvin vähän. Heistä ei ollut lainkaan häiriötä, kuten ei onneksi aikuisemmastakaan juhlaväestä. 

Homma toimi, vessaan pääsi ja tilaa oli. Ei siis valitettavaa.

 viimeinen kuva Henri Juvonen / Pointbreak @ Fredan Tivoli

Tänä viikonloppuna tuli pyörittyä myös kunnolla Tivolissa eli nyt on sekin laskettu haudan lepoon. Muhun haikeus ei iskenyt, sillä viime aikoina en juuri siellä ole viihtynyt, mutta toki sitä yhä muistaa ne lukuisat ja taas lukuisat redi-illat  viime vuosilta. Kivaa oli kuitenkin käydä paikanpäällä muistelemassa ja näkemässä ihmisiä, joita olikin aivan törkeästi.

Ennen puolta yötä oli jonotusaika ollut kepeästi 1-2 tuntia ja osa halukkaista ei ikinä päässyt sisälle. Ikinä en ollut nähnyt sellaista vippijonoa ja muutenkin sisällä oli vähän maailmanlopunmeininkiä. Hetken epäilin jo omaa muistiani, mutta tulisin siihen tulokseen, ettei jengi yleensä oo noin perusteellisesti dokannu ja laittanu paikkoja paskaks, vaikka Tivolissa oltiinkin.

Muutaman viikon kuluttua tilalle avataan Capital Club & Bar, mutta katsotaan löytävätkö vanhat kantikset tiensä myös tuonne. Jos jollain on mennyt ohi niin TÄÄLLÄ vähän infoa uudesta ravintolasta.