20. joulukuuta 2015

Vuosi 2015 pakettiin


Alkaa olla se aika vuodesta kun kelaillaan menneitä ja kartoitetaan kuluneen vuoden parhaat ja pahimmat tapahtumat. Jotkut ovat saattaneet saavuttaa aiemmin asettamansa tavoitteet ja todennäköiset samat ihmiset suunnittelevat jo tulevaa.

Mulla ei ole ennen ollut tapana asettaa uudelle vuodelle tavoitteita, mutta syynä on tainnut olla mun kunnianhimottomuus, sillä kyllä mä omat tapani olen tuntenut. Tänä vuonna halusin kuitenkin olla onnellinen ja tehdä elämässä viimeinkin jotain hyödyllistä. Kamalasti ei näistä toiveista menty vikaan, sillä parisuhde toi paljon toivoa ja vakautta mun arkeen. On paljon asioita, joita en olisi ilman Mikaa tehnyt, kokenut tai oppinut ja yksi vaikuttavimmista oli meidän reissu Thaimaahan.

Banyan Treen Vertigo-baari: matkabudjetti salli drinkit huikeissa maisemissa

 Ranong satama: aamukahvit ja perus tuntien venailut ennen aamun ensimmäistä venekuljetusta

Koh Phayam: mun suosikki bungalow, oli sähköt ja kaikki!

Myös mulle ensimmäinen reppureissu oli melkoinen herätys. Vaikka osallistuinkin Mikan reissuun vain muutaman viikon ajan, avartui mulle tuona aikana ihan uusi maailma. En mä ikinä ennen ollut kaivannut lomalta muuta kuin aurinkoa, mutta nyt jäi auringot kakkoseksi kun ympärillä oli niin paljon kaikkea uutta. Mussa heräsi jotain mitä en ikinä uskonut edes olevan olemassa, sillä mä jos kuka olin aiemmin ollut varma, että kotona on hyvä olla. On siis Mikan ansiota, että musta löytyi aivan yllättävää rohkeutta ja mielenkiintoa kaikkea oman navan ympärillä olevaa kohtaan kun vain hieman työnnettiin pois omalta mukavuusalueelta.

Tämän vuoden toinen kohokohta oli tietysti unelmien työpaikka. Kyllä se vain niin taitaa olla, että veri vetää kirjastoon ja siellä on hyvä olla. En edes juuri liioittele kun sanon nauttineeni jokaisesta työpäivästä, vaikka tietysti niitä heikkojakin hetkiä tulee aina välillä. Työpäivän päätteeksi oli kuitenkin aina helppo todeta, että olipas kiva päivä. Tää on paljon mun sanomaksi ja välillä epäilenkin itseäni, että olenko muka oikeasti löytänyt mun kutsumuksen kun enää ei vitutakaan 24/7 asiakkaita palvellessa? Pidän myös melkoisena edistysaskeleena etten enää ala pillittää kun joku asiakas vähän vittuilee ja paniikkikohtaukset ovat nykyään täysin historiaa.

 Khao Yai-kansallispuisto: seikkailua sademetsissä


 Matka Ranongilta Koh Phayamille: takana ~12h matkustusta

Koh Phayam: safkaa ja lepiä kellon ympäri

Khao Yai-kansallispuisto: lepakoita bongaamassa

Pieni särö tässä onnellisuudessa kuitenkin on ja se varjostaa myös ensi vuotta. Mun nykyinen duunisopimus päättyy ja tällä hetkellä jatkaminen ei ole mahdollista, joten edessä on määrittelemätön aika työttömyyttä. Työttömyys on iso paha susi, sillä kokemuksesta tiedän sen passivoivan ja välillä oikeasti masentavan. Tietysti siinä kärsii taloudellinenkin puoli, mutta mua pelottaa tällä hetkellä vain oma mielenterveys, sillä en halua enää päätyä siihen, että kaupassa käynnistä tulee päivän kohokohta.

Aivan synkältä tulevaisuus ei kuitenkaan näytä, sillä ehkä ensimmäistä kertaa mulla on oikeasti tavoitteita! Haluan päästä kouluun opiskelemaan unelma-ammattiin ja aion tarttua jokaiseen työmahdollisuuteen, joka vie lähemmäs sitä. Toinen toive ensi vuodelle on matkustaminen, mutta tämä tietysti vaatii vielä matkakassan kerryttämistä. Tuntuu kuitenkin hyvältä kun on jotain suunnitelmia ja haaveita, sillä mikäs olisi parempaa kuin vetäytyä kauas Thaimaan sademetsiin  nuolemaan haavojaan, mikäli koulusuunnitelmat eivät vielä ota tulta.

 Koh Phayam: nokka kohti tulevaa

7. marraskuuta 2015

Pala Egyptiä

Vietin lokakuun lopun Egyptin auringon alla ja tarkempi kohde oli Hurghadan Makadi bay ja hotelli Jaz Aquaviva Resort, joka sijaitsee vesipuisto Makadi Waterparkin välittömässä läheisyydessä. Aurinkoa, lämpöä ja hyvää seuraa... Ja 50 vesiliukumäkeä, joista uskalsin kokeilla vain muutamaan.

Meikäläinen kuitenkin nappas jo heti alkuun jokaisen matkailijan kauhun eli sen kuuluisan vatsataudin. Kyllähän se hieman fiilistä latisti ja suoraan sanottuna itketti, kun jäin hotellille vilkuttaan muiden lähtiessä retkelle jos toiselle. Olisihan se ollut siistiä nähdä merta lasipohjaveneellä matkaten tai kokea historiallisen Luxorin nähtävyydet ja tunnelma, mutta ei se valitus auta. 

Reissun shoppailutkin jäivät hieman vähäisiksi, sillä sen kerran kun piipahdimme ostoskeskuksessa, evakuoitiin meidän rankkasateen aiheuttaman tulvan vuoksi. Sillä hetkellä ei voinut kuin pyöritellä päätä ja manata meidän tuuria, mutta nyt näille pienille vastoinkäymisille voi jo nauraa.


Näistä huolimatta mä pidän viikkoa kuitenkin onnistuneena. Ei ihan sellaisena kuin odotti, mutta sain kuitenkin kaikkea muuta mitä lomalta odottaa. All Inclusive takasi ettei hetkeäkään nähnyt nälkää ja drinkitkin kannettiin mukavasti altaan reunalle, päivät menivät kölliessä auringossa hyvien kirjojen parissa ja hotellin lakanoihin oli kiva sujahtaa heti kun väsytti. Univelat tuli totisesti kuitattua ja stressitasot nollattua.

Tärkeintä kuitenkin oli matkaseura eli kyseessä oli todellinen perheloma kun mukana oli Mikan vanhempien lisäksi kaikki siskot perheineen. Pääsin siis tutustumaan ja viettämään aikaa vähän paremmin Mikan perheen kanssa. Meitä oli kyllä melkoinen revohka ja oli hauskaa ettei hotellilla jäänyt yksin, vaan aina löytyi seuraa. Iso kiitos siis Mikan vanhemmille: oli ihana olla mukana ☺

7. kesäkuuta 2015

Miniloma Tallinnaan

Yritettiin tukahduttaa matkakuumeenpoikanen viime torstaina Tallinnassa, sillä Mika oli varannut päiväristeilyn. Siinä sit silmät sikkaralla satamaan ja matkaan aamuvarhaisella ja pakko kyllä sanoa, etten muistanutkaan miten puuduttavaa se matkaaminen on jossei tarkoituksena ole dokata. Istumapaikkojakin sai silmä tarkkana kytätä, sillä ilmeisesti moni muukin oli lähtenyt risteilemään kivan kesäpäivän kunniaksi.

Perimmäinen tarkoitus reissulle oli tietenkin lähestyvä juhannus eli käytiin hakemassa nestemäiset eväät ja mähän olin ihan onnessani halpojen pinkkien pullojen seassa. Ehdin jo tossa vaatia, että ens kuussa uus reissu, jotta saan loppuvuoden pinkit pullot, sillä ainakin toi Cosmopolitan Diva Berry oli niin hyvää ja täydellistä kesäjuomaa.


Reissun toinen tärkeä juttu oli yllättäen ruoka! Tutkittiin jo etukäteen ravintolasuosituksia ja valittiin italialainen La Bottega (Vene 4, Tallinna), sillä meillä ei oo tapana syödä pastaa oikeastaan ikinä. Ei ollut kuitenkaan mikään ihme, että molempien tilaukset sisälsivät mereneläviä, sillä Thaimaan reissussa hullaannuin täysin mustekalaan. Suosittelen lämpimästi tätä viihtyisää ravintolaa jos vanhassakaupungissa liikutte ja vatsanne halajaa italialaista. Alkupalaksi katkaravunpyrstöt mausteisessa tomaattikastikkeessa grillatun focaccian kanssa... Omnom.

Meillä oli tosiaan jopa liikaa aikaa olla maissa, sillä vaikka kierreltiin vanhassakaupungissa,  käväistiin kasinolla yksillä ja tuhlaamassa Mikan rahoja sekä kaupungilla pyörimässä vaatekaupoilla, oltiin me jonottamassa takaisin laivaan pääsyä aivan liian ajoissa. Vaikka yhdessä pyöriminen ja tollanen pieni irtiotto arjesta olikin mukavaa ja virkistävää, on se itse laivalla matkustaminen vain niin tylsää. Haluan lentokoneeseen ja oikealle lomalle.

28. maaliskuuta 2015

Koh Phayam, Thaimaa

Sitä ehtii jo välillä haaveilla kesästä ja siitä auringosta... Sit joko vilkaisee ulos tai astuu ovesta muka lämpimään auringonpaisteeseen. Oon lievittäny kesäkaipuuta lomakuvilla ja jos sitä viimeinkin saisi jaettua aurinkoa myös tänne.

Vietettiin suunnilleen puolet meidän Thaimaan reissusta rentoutuen hiekkarannoilla. Kohdetta mietittiin aika pitkään ja Mika oli jo aiemmin kierrellyt vähän saarelta toiselle eikä meidän toivomaa rauhaa ollut tuntunut löytyvän mistään. Päädyttiin Koh Phayamille, jota oli netissä kuvailtu rauhalliseksi hippiparatiisiksi. Kohteeseen matkustettiin Bangkokista vip-yöbussilla, josta tosiaan löytyi leveät makuuasentoon taittuvat penkit sekä omat kosketusnäytöt. Noin 9 tunnin matka taittui siis varsin miellyttävissä merkeissä.

Ja hyvin lähelle paratiisia päästiinkin! Vesi oli ihanan turkoosia, pienellä saarella ei ollut lainkaan autoja, turisteja oli sopivasti ja miellyttävää majoitusta löytyi myös meille pihistelijöille. Me ei tosin oltu saarella high seasonin aikaan eli väkeä oli nyt tietysti vähemmän ja saarella oli kaiken aikaa kiva tunnelma. Shoppailumahdollisuuksia ei juuri ole, sähköä on monessa paikassa saatavilla vain muutama tunti vuorokaudessa, hyvää ruokaa löytyy kaikkialta (joskin jäi Bangkokille ruuassa kakkoseksi) ja joka puolella on rauhallisia hiekkarantoja.



Me vuokrattiin heti saarelle saavuttuamme koko viikon ajaksi mopo, sillä haluuttiin päästä tutustumaan saaren joka kolkkaan ja välttyä mopotaksikyydeiltä, sillä oma menopeli oli varsin edullinen. Meillä oli myös tapana vaihtaa melko usein majoitusta, joten rinkkojen siirtely oli omalla mopolla huomattavasti helpompaa.

Meinasin sanoa, että loma tuli lähinnä vietettyä rannalla, mutta ääh. Ei me siellä auringossa viihdytty kuin muutama tunti kerrallaan, sillä auringonotto on edelleen tylsää ja se kuumuus oli välillä sietämätöntä. Suurin osa ajasta taisi mennä todellisuudessa syömiseen tai ainakin seuraavan ruokalajin miettimiseen. Erityisesti Mikalla tuntui välillä olevan suuria vaikeuksia päättää mitä nyt syötäisiin, sillä valikoimaa on liikaa ja kaikki on hyvää. Itse olisin voinut vaikka elää hedelmillä sekä niistä tehdyillä juomilla.

Aika menetti saarella täysin merkityksensä. Sitä heräsi totuttuun tapaan melko aikaisin ja koko päivä tuli oikeastaan rytmitettyä lähinnä ruokailuilla eli vatsa kertoi suunnilleen mitä kello on. Välillä toki piti tarkistaa mitä päivää eletään ja miten kaukana kotiinpaluu häämöttää. Tänne olisi vain halunnut jäädä elämään oikeasti vailla kelloa ja kalenteria


Välillä rentoilu on jopa mulle liikaa ja kaipasi vähän vaihtelua, joten tuli lueskeltua riippumatossa, kierreltyä kauniissa maisemissa ja löydettiin koirapentuja keskeltä pusikkoa ja näitä vauveleita käytiin sitten päivittäin moikkaamassa ja hellimässä. Kyllä siinä oli aika kova surku kun viimeisenä päivänä pakattiin kimpsut ja kampsut aikeena lähteä saarelta ja nää karvapallerot jäi tien sivuun tuijottaan. 

Käytiin yhtenä iltana myös rantabileissä, sillä meidän juhlinta reissun aikana oli varsin vähäistä. Halpa kalja oli hyvää ja kivahan se oli pitkästä aikaa kuulla vähän elektronista tanssimusiikkia, vaikka osanottajamäärä oli hieman vähäinen. Tää oli tosiaan saari, jossa ei sen ihmeemmin biletetä ja väki on ehkä vähän vanhempaa, mutta kuulemma toiselta päärannalta olisi löytynyt enemmän hippimaun mukaista menoa reggaen säestyksellä. Meille riitti yksi juhlailta, sillä tarkoituksenahan oli oikeastaan nauttia toisistamme ja ihanasta lomaympäristöstä.

17. maaliskuuta 2015

Lomakuvat kuvakirjaksi

Lomakuvia kertyi hirvittävä määrä ja monet ovat halunneet niitä ihailla. Yhteistyöni Photoboxin kanssa tekee kuvien esittelystä helpompaa, sillä pääsin kokoamaan kuvakirjan aivan omien mieltymysten mukaan.

PhotoBox on Euroopan johtava digitaalivalokuvien säilytys- ja kehityspalvelu, jolla on yli 30 miljoonaa jäsentä. He lupaavat tarjota asiakkailleen korkealaatuista valokuvakehitystä sekä laajan valikoiman yksilöllisiä lahjaideoita. Lisäksi heillä on nopeat toimitusajat ja  kilpailukykyiset hinnat. Reipas ja toimiva asiakaspalvelu tekevät  asioinnista helppoa ja miellyttävää eli suuri kiitos minua avustaneelle Marjolle.


Tilaamani kuvakirja on mallia Luxus S eli 22 x 22 cm neliönmallinen kirja, jossa on kovat kannet ja 32 sivua. Photoboxin suosituimpia tuotteita ovat Luxus M sekä Portrait A4, mutta kaipasin pientä siistiä peruskirjaa, vaikka valikoiman laajuus pisti harkitsemaan kirjaa jos toistakin.

Kirjan luominen oli todella helppoa, joskaan ei kovin nopeaa ainakaan omalla kohdallani, sillä kulutin kuvien valintaan ja asetteluun useita tunteja. Lopputulos oli kuitenkin sen pienen vaivan arvoinen, sillä nyt mulla on valmiina kaunis laadukas kirja, joka säilyy muistona mun ja Mikan ensimmäisestä yhteisestä lomasta. Innostuin tästä projektista niin paljon, että suunnittelin jo teettäväni kuvakirjat tulevista reissuistamme ja kaikista muista yhteisistä kuvistamme, joten kohta hyllyä varmaan koristaa kokonainen kirjasarja.



Yhteistyöstämme pääsevät hyötymään myös muut eli Photobox tarjoaa blogini lukijoille valitsemastanne kuvakirjasta 70% alennuksen!

Alennuskoodi: CARITA

Tarjousehdot: Alennus on voimassa ensimmäisen tilauksen yhteydessä ja koskee vain uusia asiakkaita. Tarjoukseen kuuluvat kaikki muut paitsi premium-, mini- tai compact-kirjat. Toimituskulut peritään normaalisti tilauksen yhteydessä. Tarjous voimassa 30.4. saakka.

http://www.photobox.fi/?channel=1416&utm_source=External&utm_medium=Social&utm_campaign=blog_Luxuskirja&utm_content=blog